Satelliittikuvilla parannetaan maatalouden kannattavuutta

28.6.2019

Traktori kulkee pellolla kuin itsestään ajo-opastimen ohjaamana. Sen ”kuljettaja” keskittyy tarkkailemaan perässä kulkevaa kasvinsuojeluruiskua. Automatiikka sulkee venttiileitä ja kohdistaa lannoitetta tai kasvinsuojeluaineita vain tarvittaville alueille paikkatiedon perusteella. Automaattiohjaus voi ajaa sentin tarkkuudella, jolloin linjojen päissä kasvusto ei tallaannu tarpeettomasti eikä ajolinjojen väliin jää hoitamatonta peltoa. 

Maanviljelijä kyykkii pellolla ja pitää kädessään tablettia

– Vielä täysin autonomista traktoria ei ole, mutta tulevaisuudessa voidaan viedä vain kone pellolle ja jättää töihin, visioi Ruokaviraston paikkatietoasiantuntija Åke Möller maanviljelyn tulevaa kehitystä.

Työkoneessa on oltava tarjolla ajantasainen lohkokartta ja esimerkiksi kaukokartoituksen avulla tehty kartta kasvulohkon kehityksestä, satopotentiaalista ja pellon eri osien erilaisesta tarpeesta lannoitus- tai kasvinsuojelutöille. Satelliittien sensorit erottavat muun muassa lehtivihreän määrän, joka kertoo pellon kasvuston määrän, tai kuvista lasketuista indeksiluvuista voi seurata esimerkiksi pinnan kosteutta ja ojituksen toimivuutta. Yhteensä satelliittien mittaamia muuttujia on kymmeniä, joita erottelemalla tai yhdistelemällä voi laskea erilaisia tunnuslukuja.

Täsmälannoitus ja -kasvinsuojelu näkyy viljelijän kukkarossa parantuneena kannattavuutena, koska lannoitetta laitetaan vain sinne, jossa kasvusto pystyy hyödyntämään sitä.

– Hyvää kasvustoa kannattaa edistää, ja jos ei kasva, ei enempää lannoitetta kannata peltoon syytää. Kun käyttää olemassa olevaa avointa ja yhtenäistä dataa, ja hyödyntää sitä tuotantopanosten kohdistamisessa, tilan kannattavuus paranee, sanoo Möller.

Satelliitit lentävät yli useita kertoja viikossa

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n satelliitit tuottavat aineistoa vähintään kerran viikossa. Parhaimmillaan aineistossa päästään aarin tarkkuuteen. Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja Maanmittauslaitoksen Digitalis-yhteishankkeen ajatuksena on pureskella kaukokartoituksen tuottama raakadata maantieteellisesti kohdistetuksi tiedoksi. 

ESA:n tuottama aineisto on ilmaista ja jatkuvasti saatavilla, ja nyt myös helpommin hyödynnettävissä. Satelliittien kuvaama aineisto on saatavilla korjattuna mosaiikkina eli yhtenäisenä kuvana, josta on helppo etsiä itseä kiinnostavat viljelyalueet. Satelliittikuvamosaiikkeja tuotetaan Paikkatietoalustan Satelliittikuva-osahankkeessa. Yksittäisten satelliittikuvien tilaaminen tulee olemaan myös mahdollista Paikkatietoalustan kautta. Avoimen datan päälle voidaan tehdä kaupallisia sovelluksia helpottamaan sen käyttöä viljelyssä.

– Data lämmittää vasta, kun se on hyödynnettävissä, ja mieluiten ilmaiseksi, sanoo Möller.

Aiempien vuosien kuvat ovat käytettävissä myöhemmin

Kuvia säilytään loputtomasti, jolloin voidaan tutkia joitain ajallisia ilmiöitä tai pohtia, mitä tietyille kasvulohkoille, joilla vuodesta toiseen ei kasva, pitäisi tehdä. Viljelyn analysointi kansallisella tai koko EU:n mittakaavassa taustoittaa myös poliittista päätöksentekoa.

– Aikasarjan seuraaminen on kiinnostavinta. Aikasarjaa voi seurata kasvukaudella tai vertailla eri vuosien kesken, Ilmatieteenlaitoksen satelliittikuvauksen asiantuntija avaruusvirkamies Mikko Strahlendorff sanoo. 

Satelliittien aineisto tarjoaa viljelijälle katselukulman, jota kasvulohkon läpikävelyllä ei välttämättä huomaa. Kun tilakoot kasvavat ja vuokrapellot vaihtuvat, ei jokaisen pellon havainnointi maastokäynneillä edes ole mahdollista. Viljelijä tai koneurakoitsija voi seurata vaikka etelän lomalta, mitä pellolle kuuluu tai tarkkailla kasvulohkon sisäisiä eroavaisuuksia kasvussa. 

– Toivon, että mahdollisimman moni suomalainen viljelijä saisi inspiraatiota satelliittikuvista ja niiden aikasarjoista, avaruusvirkamies Strahlendorff sanoo.

Lue myös: